Wedge

”Esa-Pekka Salosen sävellyksissä tuntuu hyvin usein olevan eräänlainen kutsu koreografiselle ja näyttämölliselle kerronnan tasolle. Hänen sellokonsertossaan on ihanaa dynamiikkaa ja elokuvallisuutta. Se sisältää samaan aikaan maanläheisyyttä, vahvaa intiimiyttä ja ihon makua, mutta myös transsendenttisia tasoja. Minulle se kertoo tarinaa ja herättää koreografisia ajatuksia. Lähden usein liikkeelle kahden ihmisen välisestä lähestymisestä ja kohtaamisesta, josta alkaa rakentua yksilön ja yhteisön välinen keskustelu – ja sitä kautta lopulta koko teos.

Wedge (Kiila) viittaa muuttuviin ja uudistaviin elementteihin, mutta myös rikkoutumisen ja turvattomuuden tunteen lisääntymiseen. Hetken seesteiseen mielentilaan kiilautuu aina jotain, joka muuttaa näennäisen tasapainon. Toisessa ääripäässä on luottamuksen hakeminen, yhteisö ja yhdessä luominen.

Wedgessä ihmiset ovat ikuisuuden maantiellä eräänlaisessa välitilassa. Pukusuunnittelija Erika Turusen ja lavastuksesta ja valoista vastaavan Joonas Tikkasen kanssa syntyi nopeasti konsensus harmaan moninaisten sävyjen paletista. Erikan kanssa halusimme myös, että jokaisessa asussa olisi hienoisia muistumia ja vihjeitä eri vuosikymmeniltä. Osa vaatteista onkin kierrätetty. Kehoissamme ja vaatteissamme kannamme muistoja, mihin ikinä joudummekaan. Myös valosuunnittelussa valon liike ja eräänlaisten ”valosaarien” jatkuva muokkautuminen korostaa elämän ja olemassaolon hetkellisyyttä.

On hienoa esiintyä Kansallisoopperan sinfoniaorkesterin kanssa. Elävä musiikki ja kahden soolosellistin maku, soundi ja persoona tuovat vahvan kerroksen kaiken muun kerronnan rinnalle. Elävän musiikin kanssa tilan ja hetken autenttisuus ja tiheys voimistuu.”

– Tero Saarinen

(teksti: Emma Vainio)