Study for Life

Aistien risteyksessä: Study for Life

”Äänet ja tapahtumat, tuoksut, värit ja unet punoutuvat toisiinsa, aistimukset, jotka voimallaan keskeyttävät ajatuksen tai siihen törmätessään muuttavat sen radan; minun maailmani on ollut sellainen niin kauan kuin muistan. Jokaiseen ääneen on liittynyt oma tunnelmansa […] myös värin kaltainen elämys.”

Näin luonnehti vuonna 1981 taiteellista mielenmaisemaansa säveltäjä Kaija Saariaho. Sama luonnehdinta voisi liittyä säveltäjän ensimmäiseen näyttämöteokseen Study for Life (1980), jonka nimeä kantaa myös Tero Saarinen Companyn nyt nähtävä esitys, joka on osa ryhmän 30-vuotisohjelmistoa.

Saariahon parikymmenminuuttinen Study for Life (1980) on kirjoitettu sopraanoäänelle, ääninauhalle ja valoille, mikä ei ole kovin tavallinen sävellyskokoonpano. Valoelementin kirjaaminen partituuriin oli Saariaholle uusi taiteellinen avaus.

Sen, että Saariaho halusi teokseen visuaalisen elementin, voidaan tulkita liittyvän säveltäjän synesteettiseen kokemistapaan, jossa yksi aistialueen ärsyke voi ilmetä toisen aistialueen havaintona, esimerkiksi ääni väriaistimuksena. Synestesiasta kertonee sekin yksityiskohta, että äänen ja valon lisäksi säveltäjä suunnitteli Study for Lifen kantaesitykseen tuoksuelementin, mutta käytännön syistä sitä ei voitu toteuttaa. Näissä kokeiluissa oli jo hahmottumassa ajatus kokonaistaideteoksesta, joka myöhemmin konkretisoitui säveltäjän merkittävässä oopperatuotannossa.

Study for Life -teoksen teksti pohjautuu brittiläisen T. S. Eliotin runoon The Hollow Men (1925; suom. Ontot miehet). Vuonna 1981, pian kantaesityksen jälkeen, runoilijan perikunta kielsi tekstin käytön sillä perusteella, että runoilija ei ollut halunnut tekstiään sävellettävän. Teos ehdittiin esittää Helsingissä vain kaksi kertaa.

Onneksi Study for Lifen esityshistoria ei päättynyt tähän. Eliotin perikunnalta saatiin lupa tekstin käyttöön vuonna 2018. Ehtona oli, uusi versio määriteltäisiin itsenäiseksi teokseksi eikä tekstin läpisävelletyksi musiikillistamiseksi. Koska alkuperäinen nauhamateriaali oli kadonnut, Saariaho rakensi uuden version puolisonsa, säveltäjä Jean-Baptiste Barrièren, kanssa. Tämän version kantaesitys nähtiin Helsingissä vuonna 2022 ja tässä yhteydessä Saariaho myös määritteli teoksen multimediaoopperaksi.

Vaikka Tero Saarinen Companyn esitys on nimeltään Study for Life, kokonaisuus sisältää myös neljä muuta Saariahon teosta: Petals (1988; Terälehdet) sellolle ja elektroniikalle, Lichtbogen (Valokaaria; 1986) soitinyhtyeelle ja elektroniikalle sekä laulut Attente (Odotus) ja Parfum de l’instant (Hetken tuoksu), jotka sisältyvät alkujaan Karita Mattilalle sävellettyyn sarjaan Quatre Instants (Neljä hetkeä; 2002) sopraanolle ja soitinyhtyeelle.

Lichtbogenin ja Petalsin värimaailma jakautuu laajasti ottaen kahtia, yhtäältä raakaan ja tummaan hälyyn ja toisaalta kirkkaaseen kellomaiseen sointiin. Study for Lifen nauhaosuus sisältää sekin kellomaisia helähdyksiä sekä särkyvän lasin ääntä: sävyltään se on kuitenkin huomattavan lyyrinen.

Lichtbogen on saanut innoituksensa pohjoisten taivaiden valoilmiöstä, revontulista. Attente  ja Parfum de l’instant ovat Quatre Instants -sarjan ensimmäinen ja kolmas laulu. Sarjan tematiikka kumpuaa säveltäjän esikoisoopperasta Kaukainen rakkaus: runot kertovat kaipauksesta, halusta, kohtaamisen vaikeudesta sekä kuvitelmien ja todellisuuden välisestä kuilusta. Runojen kertojanaista riivaa järjen ja tunteen välinen ristiriita: ”Askeleeni veivät minut hänen luokseen. Askeleeni eivät totelleet minua.”

Saariaho toivoi, että jo vuosia suunniteltu yhteistyö Tero Saarisen kanssa rakentuisi Study for Life -sävellyksen ympärille, ja ryhmällä olikin lupa viedä jo aloitettu projekti loppuun säveltäjän kuoleman jälkeen vuonna 2023. Nyt nähtävä Tero Saarinen Companyn toteuttama Study for Life sai kantaesityksensä Holland Festivalilla Amsterdamissa kesäkuussa 2025.

Teksti: Liisamaija Hautsalo

Tuomas Norvion ääni-installaatio To Water

Sulava jääkartio yleisölämpiössä, vesipisarat ja niiden kaiutetut ja manipuloidut äänet luovat alkupalan teoksen äänimaisemista; alkukantaisen, oudon, mutta silti jotenkin tutun.

Vesi, jää, ja monet luonnonilmiöt ovat usein olleet inspiraation lähteenä Kaijan sävellyksille. Luonnon alkuvoima, sen jatkuva muodonmuutos ja sinnikkyys on myös minulle yksi tärkeimmistä innoittajista teoksiini.

Study for Life

T.S. Eliotin runo The Hollow Men (suom. Ontot miehet) kuvaa synkkää, ahdistunutta ja kyynistä sodanjälkeistä toivottomuutta. Yhdessä valo- ja lavastussuunnittelijoiden Fabianan ja Sanderin kanssa halusimme sijoittaa teoksen tapahtumat peilaavalle tanssimatolle, joka samalla korostaa sekä syvyyttä että haurautta. Ikään kuin koko ihmiskunta kävelisi heikoilla jäillä.

Esiintyjät ovat ankarissa, jatkuvasti muuttuvissa valotilanteissa. Valo sokaisee, paljastaa ja syyttää. Aivan kuten silmät sulkiessamme emme voi hallita traumaattisen menneisyyden jättämien jäänteiden määrää, nopeutta tai sisältöä.

Kaija on käyttänyt sävellyksessään ainoastaan yhtä osaa Eliotin runosta:

Between the idea and the reality
Between the motion and the act
Falls the shadow

For Thine is the Kingdom

Between the concept and the creation
Between the emotion and the response
Falls the Shadow

Life is very Long

Between the desire and the spasm
Between the potency and the existence
Between the essence and the descent
Falls the Shadow

For Thine is the Kingdom  

Sopraano on teoksen vokaalinen ja verbaalinen omatunto, sen muistuttaja ja näkijä. Ääni, joka välillä on fyysisesti hyvin lähellä ja läsnä, mutta toisinaan taas etäinen, eteerinen ja läpikuulas. Myös liikkuvat platformit – saarekkeet – antavat mahdollisuuden läheisyyden ja etäisyyden tutkimiselle. Ne leikittelevät perspektiiveillä ja tilan immersiivisellä laadulla. Välillä ne toimivat pelastuslauttoina.

Petals

Samoin kuin tämä sävellys haastaa sellistiä vuoropuheluun vastakkaisten teemojen kanssa, oli selvää, että tämä olisi kahden tanssijan kohtaaminen; dialogi erilaisten dynamiikkojen ja voimien välillä. Näiden energioiden haastaminen luo mahdollisuuden uudelleenarvioinnille ja muutokselle. Oikeastaan koko teos korostaa yhteydessä olemisen merkitystä – oli se sitten suhteessa itseen, toisiin ihmisiin, tai ympäröivään maailmaan.

Pixel Alarm (Tuomas Norvion äänimaisema)

Tuomas Norvion Pixel Alarm toimii eräänlaisena häiriönä tai väkivaltaisena herätyssignaalina. Valon ja äänen yhtälö tuo esiin satunnaisia, pikselöityjä hahmoja kaukana toisistaan. Eräänlainen primitiivinen tai eläimellinen tanssi alkaa hahmottua – ikään kuin ehdottaen tai aistien toisenlaista mahdollisuutta.

Attente

Amin Maaloufin runo maalaa kuvan koskettavasta, mutta turhauttavasta tilanteesta, jossa henkilö antaa kaikkensa, muttei pyrkimyksistään huolimatta saa vastausta.

Je suis la barque qui dérive
Mon amant est sur l’autre rive
Et la mer est si vaste

Je suis la barque qui dérive
Mon amant est sur l’autre rive
Et le vent est tombé

J’ai déployé toutes les voiles
Pour que le vent me pousse

J’ai déployé toutes les voiles
Pour que l’amant me voie

Tämän voi myös tulkita kyvyttömyydeksi ottaa vastaan, nähdä tai kuulla sitä, mitä tarjotaan. Entä jos olisimme vastaanottavaisempia? Voisimmeko herkistää aistejamme? Minulle sopraano odottaa ja vaatii muutosta – ja myös käynnistää sen.

Lichtbogen

Tila muotoutuu uudelleen ja esiintyjät kerääntyvät keskelle hitaasti pyörivään ”ryhmäkuvaan”. Tila herkistyy ja virittäytyy kuuntelemiseen – niin esiintyjien kuin katsojien osalta. Edellisten kohtausten ponnistelut ja kitka alkavat hiljalleen väistyä, ja pohjaa uusille tunteille, muodoille ja äänille aletaan rakentaa.

Terävöitynyt herkkyys musiikin sisältämille ehdotuksille luo tanssijoille mahdollisuuden uudenlaisen energian, muodon ja matkan vastaanottamiseen. Kuten Kaijan sävellyksenkin nimi viittaa, valo, sen käyttö ja merkityksellisyys korostuvat.

Minulle tämä sävellys huuhtoo pois vanhan ja tarjoaa valoa kohti uutta. Lichtbogenin päätyttyä sopraano lähettää liikkeelle uuden saarekkeen, jonka sointi ja resonointi tilassa vahvistaa uuden, luovuuden ja keveyden sekä leikillisyyden voimaa.

Parfum de l’instant

Suuri läpinäkyvä, aulassa sulavaa jääkartiota muistuttava muoto laskeutuu alas katosta.

Tu es auprès de moi
Mais je ferme les yeux
Pour t’imaginer

Nos lèvres se frôlent
Nos doigts s’emmêlent
Nos corps se découvrent
Mais je ferme les yeux
Pour rêver de toi

Tu es le parfum de l’instant
Tu es la peau du rêve
Et déjà la matière du souvenir

Alusta alkaen tuntui, että tämä sävellys on luontevin päätös teokselle. Kaija tarjosi meille mahdollisuuden kuulla ja aistia ääniä uudella tavalla, ja halusin kunnioittaa tätä. Antautumalla uusille äänille, muodoille, ja mahdollisuuksille voimme värittää olemassaoloamme entistä sävykkäämmäksi. On etuoikeutemme vaalia, jatkaa ja kehittää edelleen meille annettua perintöä.

Het Muziek -ensemblesta

Het Muziek (entiseltä nimeltään Asko|Schönberg) on yksi Alankomaiden johtavista uuden musiikin kokoonpanoista. Ensemble esittää rohkeissa konserteissaan 1900- ja 2000-lukujen sävellyksiä erilaisissa ympäristöissä konserttilavoista ja ulkoilmafestivaaleista teatterisaleihin. Het Muziek on Muziekgebouw’n residenssiensemble.

Kiitokset:
Jean-Baptiste Barrière neuvoista liittyen Kaija Saariahon sävellysten elektroniikkaan.

Musiikkioikeudet:
© Edition Wilhelm Hansen Copenhagen

Tekninen työryhmä

Tero Saarinen Company

Tekninen johtaja
Ville Konttinen

Äänimestari
Vincent Masse

Valaistusmestari
Rasmus Kallio 

Valaistusmestari
Ville Finnilä

Valaistusmestari
Klaus Eklund

Teatteripalvelu Taito Oy

Näyttämömestari
Ilmari Paananen

Näyttämömestari
Valtteri Halonen

Näyttämöteknikko
Juuso Joutsio

Audioteknikko
Kaisla Kalo

Tanssin talo

Näyttämömestari
Joshua Krohn

Näyttämömestari
Jeff Campbell

Tekniikan laitevuokraus
Miika Granholm
CAPITAL AV

Katsomorakenteet
Pågå

Lavasteverstas Graniitti Oy

Puvut ja lavastus

Pukujen valmistus
Johanna Vehmas
Ilkka Salakari
Kirsi Unkuri
Taru Hahle
Hanna Vuorela

Lavastuksen valmistus
Emanuele Salamanca

Tero Saarinen Company | Tuotanto

Toiminnanjohtaja
Iiris Autio

Viestintäpäällikkö
Paula Rahtu

Tuotantopäällikkö
Carita Weissenfelt

Hallintokoordinaattori
Salla Hokkanen

Tuotantokoordinaattori
Anni Jokimies

Viestinnän ja markkinoinnin asiantuntija
Veera Mietola

Markkinointimateriaalit
Mikko Lampinen

Digitaalinen käsiohjelma
Veera Mietola

KIITOKSET

Teosta mahdollistamassa:
TSC Advisory Board | TSC Journey

Toimintaa tukemassa 2026:

TSC Ystävät

Liity ystäväksi – koet enemmän!

Tero Saarinen Companyn Ystävänä, Tukijana tai Mesenaattina pääset taiteen tekemisen kulisseihin: seuraamaan uusien teosten avoimia harjoituksia ja kiinnostaviin taiteilijatapaamiisiin syventymään taiteeseen ja luovuuteen. Samalla olet mukana mahdollistamassa suomalaisen kulttuurin kansainvälistä menestystä, osana yhteisöämme.

Lue lisää ja liity

”Tanssilla on erityisen paljon annettavaa aikana, jota leimaa niin voimakkaasti kehosta vieraantuminen. Tanssi on minun tapani tulkita ihmisen olemusta ja sen monia ilmenemismuotoja – rakkautta, ystävyyttä, hengen voimaa.

Haluan tavoittaa tanssilla sanomatonta, selittämätöntä, nimeämätöntä. Uskon tanssiin joka koskettaa, tanssiin joka puhuu puolestaan.”

– Tero Saarinen

Tero Saarinen Company luo, esittää ja opettaa aikaa kestävää ja alkuvoimaista nykytanssia. Vuonna 1996 perustettu ryhmä on esiintynyt 40 maassa kaikissa maanosissa. Helsingissä TSC:n kotinäyttämönä on Tanssin talo, jossa ryhmä esittää Tero Saarisen teosten ohella myös vierailevien koreografien töitä. Omien esitysten lisäksi TSC tuottaa Helsinkiin kansainvälisiä vierailuja.

TSC:n toimintaan kuuluvat myös TSC Studiossa järjestettävät ammattilaisten aamutunnit, Tero-tekniikan opetus sekä Suomessa että kansainvälisesti sekä residenssitoiminta Kaapelitehtaalla sijaitsevassa TSC Studiossa.

Tero Saarinen Companyn perimmäisenä tavoitteena on parantaa ihmisten suhdetta omaan kehoon, itseen sekä toisiin ihmiseen alkuvoimaisten ja kokonaisvaltaisten tanssielämysten avulla.