{"id":1793,"date":"2025-03-20T11:41:16","date_gmt":"2025-03-20T09:41:16","guid":{"rendered":"https:\/\/terosaarinen.com\/production\/petrushka\/"},"modified":"2025-06-27T11:05:00","modified_gmt":"2025-06-27T09:05:00","slug":"petrushka","status":"publish","type":"production","link":"https:\/\/terosaarinen.com\/fi\/teos\/petrushka\/","title":{"rendered":"Petrushka"},"content":{"rendered":"
\n
\n \"\"\n <\/div>\n
\n

Petrushka<\/h1>\n <\/div>\n <\/div>\n\n
\n
\n

James Crabbin ja Geir Draugvollin sovituksen intiimiys Igor Stravinskyn Petrushkasta kahdelle klassiselle harmonikalle inspiroi Tero Saarista luomaan oman tulkintansa t\u00e4st\u00e4 klassikosta. Kaksikko p\u00e4\u00e4tyi teoksessa keskeiseen rooliin, esiintyen lavalla liven\u00e4 tanssijoiden kanssa.\r\n<\/h2>\n <\/div>\n<\/div>\n\n
\n
\n
\n
Kesto<\/div>\n
32 minuuttia <\/div>\n <\/div>\n
\n
Ensi-ilta<\/div>\n
30. 6. 2001, Queen Elizabeth Hall, Lontoo, Iso-Britannia<\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n<\/div>\n\n\n
\n
\n
\n \"\"\n <\/div>\n
\n \"\"\n <\/div>\n
\n \"\"\n <\/div>\n
\n \"\"\n <\/div>\n <\/div>\n<\/div>\n\n\n
\n
\n
\n \n <\/div>\n
\n
\n\n

Loistava teos — musiikki on nerokkaasti sovitettu kahdelle hanuristille ja tasokkaat tanssijat tuovat tarinalle uusia s\u00e4vyj\u00e4 ja n\u00e4k\u00f6kulmia.<\/p>\n\n\n\n

– FRANKFURTER ALLGEMEINE ZEITUNG (GERMANY), 2001<\/p>\n\n<\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n<\/div>\n\n

\n
\n
\n Koreografin sanoin\n <\/div>\n
\n
\n\n

\u201cEnsimm\u00e4inen kuuntelu oli yksinkertaisesti py\u00f6rrytt\u00e4v\u00e4 kokemus! Crabb<\/strong> ja Draugsvoll<\/strong> olivat k\u00e4ytt\u00e4neet sovituksessa hyv\u00e4kseen Stravinskyn<\/strong> pianopartituuria ja vaikka lopputulos on hienolla tavalla omaper\u00e4inen, niin samalla se oli h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n lojaali alkuper\u00e4iselle teokselle. My\u00f6s harmonikan \u00e4\u00e4nimaailman universaalius ja toisaalta intiimiys tuntuivat oikeilta rakennusaineilta haluamalleni kolmiodraamalle.<\/p>\n\n\n\n

Petrushka-teoksen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on kiinnostava karakt\u00e4\u00e4ri, selv\u00e4sti sukua niin monelle elokuvan ja kirjallisuuden historiassa esiintyv\u00e4lle luuserin arkkityypille. Luulen, ett\u00e4 moni meist\u00e4 voi aika ajoin samastua Petrushkan, Punchin, Pulcinellan, Gelsominan<\/strong> tai vaikkapa Buster Keatonin<\/strong>hahmoon, joka naiiviutensa ja aitoutensa kautta kuitenkin voittaa, h\u00e4vitess\u00e4\u00e4nkin.<\/p>\n\n\n\n

Stravinskyn hieno ajatus pianon \u2013 Petrushkan \u2013 ja ison orkesterin v\u00e4lisest\u00e4 kamppailusta tiivisti mielest\u00e4ni jotain olennaista yksil\u00f6n ja muuttuvan yhteiskunnan ikuisesta kamppailusta. Siit\u00e4 huolimatta orkestraation massiivisuus ja sen nyanssien rikkaus tuntui suureelliselta oman, pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Petrushkaan, Ballerinaan ja Mauriin keskittyv\u00e4n teok- seni perustaksi. Esimerkiksi alun markkinahumun kirjaimel- linen kuvittaminen Fokinin <\/strong>tyyliin ei tuntunut mielekk\u00e4\u00e4lt\u00e4. Halusin pikemminkin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sen sis\u00e4isen ilon ja karnevaalin, jota nukkehahmot tuntevat p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n vihdoin vapaiksi ma- nipulaattorinsa k\u00e4sist\u00e4 ja sit\u00e4 kautta osallisiksi inhimillisist\u00e4 tunteista ja \u2013 n\u00e4enn\u00e4isest\u00e4 \u2013 vapaudesta.\u201d
\u2013 Tero Saarinen<\/strong><\/p>\n\n<\/div>\n <\/div>\n <\/div>\n<\/div>\n\n

\n
\n
\n