Tero-tekniikan lähtöpisteenä on kokonaiskehollisen tietoisuuden ja läsnäolon luominen, joka avartaa yhteyttä sekä omaan kehoon että ympäröivään tilaan – ja kumuloituu vivahteikkaaksi, resonoivaksi liikkeeksi. Juurruttava tekniikka pohjaa aistien ja hermopäätteiden herättämiseen, aina jalkapohjista sormenpäihin, ja oman kehon painon tunnistamiseen. Tekniikka tunnustelee tanssijan tasapainon ääriviivoja ja pyrkii maksimoimaan tanssijan kyvyn toimia sen rajamailla. Luomalla utelias yhteys ympäröivään tilaan ja herättelemällä alitajunnan liikettä, syntyy tanssia, jossa muoto on reaktiivinen ja jatkuvassa muutoksessa. Kuten flora ja fauna.
Yhdenmukaisen muodon sijasta Tero-tekniikka etsii väyliä kunkin yksilön omaleimaisuudelle ja kukkivuudelle puhjeta esiin. Tekniikan tavoitteena on, että tanssija voi ammentaa omasta liiketyylistään, historiastaan ja teknisestä osaamisestaan – ja näin löytää uusia ulottuvuuksia itsestään. Liikefilosofia valmistaa tanssijaa kehoystävällisesti rohkeaan riskinottoon ja syvälliseen, luovuutta ruokkivaan läsnäoloon. Sekä tekniikkatunneilla että TSC:n teosten luomisprosessissa esiintyjien yksilöllisyyden alleviivaaminen mahdollistaa, että kukin voi käsitellä annettua tehtävää omalla tavallaan ja aurata uusia suuntia koko luovalle prosessille.
)